TIETOJA OHJELMASTA JA ESIINTYJISTÄ

 Sivu päivittyy.

 

 Lapsille ja lapsenmielisille

  


 hupsansaa aistitila_Kuva_Jasmiina_Tuomi
 HUPSANSAA AISTITILA, TUUSULAN OPISTO                                                            KUVA JASMIINA TUOMI

Kaikkein pienimmille perheineen Värien kosmos -aistitila   
Saako punainen sinut pomppimaan? Viekö keltainen kielen mennessään? Miten sininen sointuu? Missä värit asustavat? Värien Kosmos -aistitila on elämyksellinen ja lumoava matka värien loistoon kaikenikäisille! Aistitilassa ollaan ihan vinksin vonksin, mennään mukkelis makkelis ja sikin sokin! Värien kosmoksesta vastaa Hupsansaa ry. Aistitilaan pääsee yksi seurue kerrallaan.

 

 Musiikkia  

 IMG_20191022_170700 VIlma&Sami
 VILMA & SAMI, KLAAVOLA 
         

Vilma &  Sami on suomalais-ranskalais-tunisialainen "World Folk" duo,  joka kiertää ympäri maailmaa keräten lauluja ja tarinoita eri maista ja kulttuureista. Vuoden 2019 aikana yhtye on  konsertoinut ja ohjannut työpajoja mm. Argentiinassa, Brasiliassa, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Portugalissa  ja Tunisiassa. Inspiroivien  kohtaamisten, värikkäiden matkakertomusten ja vangitsevan esiintymisen myötä Vilma & Sami vievät kuulijan taianomaiselle matkalle ympäri maailmaa. 
           

Vilma Talvitie -  haitari, piano, mandoliini, laulu 
Sami Karkar -  kitara, perkussiot, laulu           
Nettisivutwww.vilmaandsami.com 
Facebook: https://www.facebook.com/vilmaandsami/?modal=admin_todo_tour
Instagram: https://www.instagram.com/vilmaandsami.music/
Youtube: https://www.youtube.com/results?search_query=vilma+%26+sami
 
 
 
 
 VT_press01
 VALLILAN TANGO, GUSTAVELUND                                                                          KUVA ANTTI HÄMÄLÄINEN
                                                 
Vuonna 2005 perustettu Vallilan Tango esittää vanhantyylisesti sovitettuja, tuttuja, tuntemattomia ja ennenjulkaisemattomia 1930- ja 40-lukujen suomalaisia tanssi-iskelmiä. Yhtyeen kokoonpanoon kuuluvat viulu, klarinetti, alttosaksofoni, trumpetti, kitara, haitari, banjolele, kontrabasso ja rummut. Laulusolistina toimii hollantilainen Hans Wessels. Vallilan Tango isännöi kuukausittaista sunnuntaiklubia helsinkiläisessä ravintola Juttutuvassa, tämän lisäksi yhtye käy esittelemässä kotimaista iskelmätraditiota säännöllisesti ympäri Suomea ja Eurooppaa.
 
@vallilantango
 

 
 

Dave kuva Harri Hinkka
DAVE LINHOLM LIGHTS, KRAPIN PAJA                             KUVA: HARRI HINKKA

Dave Lindholm Lights on juureva ja persoonallinen blues-bändi, jonka monipuolinen ohjelmisto saa kuuntelevan yleisön myös joraamaan! Juurevan soundin kulmakiviä tulevana kesänä ovat Daven lisäksi useista eri kokoonpanoista tutuksi tulleet soittajat, kitaristi Tommi Laine, rumpali Juppo Paavola sekä jo SF-Bluesistakin tuttu basisti Mikko Löytty.

 

08 - Hongisto-8
JUSSI HONGISTO, ALEKSIS KIVEN KUOLINMÖKKI                            KUVA: ATTE LESKINEN 

Jussi Hongisto on järvenpääläinen musiikin monitaituri. Monet tuntevat hänet Paja bandin basisti-laulajana, mutta käteen istuu luontevasti myös kitara, piano tai alttoviulu. Soittamisen lisäksi Hongisto opettaa, sovittaa ja säveltää ja onpa hänet usein nähty myös teatterin lavalla.

 

 


Eteria-0355

ETERIA-KVARTETTI,  VANHA KUNNANTALO                                               KUVA KARI KOHVAKKA

 

4+4 - neljä soittajaa, neljä säveltäjää ja neljä kvartettoa: Rautavaara: Kvartetto no 1 ensimmäinen osa Presto,Debussy: Kvartetto Opus 10 toinen osa  Assez vif et bien rythme, Haydn kvartetto opus 76 no 4 kolmas osa Menuet, Ravel: Kvartetto neljäs osa Vif et agite

 Jousikvartetti Eteriassa soittavat Heini Eklund, Jaana Holopainen, Sari Aalto ja Kirsti Väyrynen. 

 

Henri Tiihonen

HENRI TIIHONEN, VANHA KUNNANTALO

 

Iltatunnelma - pianomusiikkia pimenevään iltaan
Henri Tiihonen
on syntyjään järvenpääläinen pianisti ja pianopedagogi, joka on opiskellut Italiassa erikoistuen 1900-luvun musiikkiin sekä liedpianismiin.

Hän tulkitsee Edvard Griegin, Heino Kasken sekä Erkki Melartinin pianomusiikkia Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston kanssa toteutetussa konsertissa. Tiihonen opettaa Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistossa.

 

 

 

 

 Tuusulan Taiteiden Yön hahmot

 

TTY19-8945 Aallotar Fjällbo Kari Kohvakka
AALLOTAR, SINI VAHERVUO                                                                                 KUVA KARI KOHVAKKA

 

Nokkahuilisti ja traversisti Sini Vahervuo on kysytty solisti ja kamarimuusikko. Vahervuo konsertoi aktiivisesti erilaisissa vanhan musiikin kokoonpanoissa, kuten barokkiorkesteri Ensemble Nylandiassa (joht. Matias Häkkinen), renessanssinokkahuiluyhtye Q Consortissa, Suomalaisessa barokkiorkesterissa ja Espoon Barokissa.

Vahervuo on konsertoinut Euroopassa, Kanadassa, Japanissa ja useilla festivaaleilla ympäri Suomen (mm. Aurore Renenssassimusiiikkijuhlat, BarokkiKuopio, Helsingin Juhlaviikot, Helsingin Urkukesä, Urkuyö ja Aaria, Oulun vanha musiikki, Vanhassa vara parempi) sekä mm. Korvissa soi ja Café Barock -konserttisarjoissa ja suunnitellut useita konserttikokonaisuuksia kuten Kauneimmat barokkijoulut-konseptin.
Hän on kantaesittänyt kamarimusiikkiteoksia mm. säveltäjiltä Itzam Zapata, Gustav Nyström ja Kirmo Lintinen.

https://www.sinivahervuo.com

 
 
 
 TTY Neiti Kesäheinä K.Kohvakka12-6598
  NEITI KESÄHEINÄ, SILJA KULO                                                    KUVA KARI KOHVAKKA

 

Silja Kulo on esiintyvä taiteilija, laulaja, ja holistinen lauluvalmentaja.
Silja lähestyy äänenkäyttöä kokonaisvaltaisesti syventyen ääneen ja sen ainutlaatuiseen voimaan. Silja on aktiivisesti esiintyvä sooloartisti ja lisäksi hän on jäsenenä Sharanam mantrayhtyeessä sekä Samu Laiho ja Silja Kulo duossa. Hän on monipuolinen muusikko, toiminut kuoronjohtajana ja hän lauloi 9 vuotta kansainvälisestikin menestyneessä lauluyhtye Ensemble Normassa.

Hän on saanut monipuolisen musiikillisen koulutuksen kirkkomusiikin osastolla Sibelius-Akatemiassa.  Lauluvalmentajana hän auttaa ihmisiä tuntemaan yhteyden omaan itseensä, vahvistamaan autenttista itseilmaisuaan ja inspiroitumaan omasta äänestään. Hän järjestää naisten laulupiirejä sekä äänityöpajoja pääkaupunkiseudulla

 

 

Kouvolan-Musiikkijuhlat_2018_06-1345-Sebastian_Wolf_Web

METSÄNSETÄ, ANTTI SALOVAARA                    KUVA SEBASTIAN WOLF

 

Metsänsetä on minkä tahansa paikan oma kylähullu, katajaista kävelykepin narskuntaa myöten ehta höyrypää. Setä ilmaantuu pilleineen mieluiten ulkoilmaan kertomaan tarinoitaan ja puhaltamaan ilmoille kappaleen jos toisenkin. Tuusulanjärven rannoilla Metsänsetä kuvittelee kansallistaiteilijoidemme elämää ja saattaa rahtusen valittaakin siinä lomassa.
Metsänsetä on fagotisti Antti Salovaaran esittämä musiikillis-runollinen hahmo, joka etsii ystäviä ja ymmärtäjiä ulkoilmatapahtumista ympäri Suomea. Hahmo on tavattu mm. Kouvolan Musiikkijuhlilla ja Barokkikuopiossa. 

 

 

fillaripiano, kuva Johannes Wilenius

FILLARIPIANISTI, AARO PAAKKARI                                               KUVA jOHANNES WILENIUS

Fillaripianisti Aarno Paakkarin  läheisintä musiikkia on jazz, stride-piano ja rhythm&blues. New Orleans jazzin poljento kuuluu Paakkarin pianonsoitossa. Vasen käsi hypähtelee soittaen bassoa ja sointuja oikean hoitaessa melodian ja muut kuviot. Samaan aikaan pianisti polkee ja ohjaa liikkuvaa instrumenttiaan, Fillaripianoa.

 ­  
 

 Sirkusta, tanssia, liikettä

  

 
 AJOLÄHTÖ KOREA 1, Otto Lahti
 ARCTIC ENSEMBLE, KRAPIN KESÄTEATTERI           KUVA OTTO LAINE

 

Kesä on täällä taas ja samoin kauan odotettu roadtrip. Ystävysten matka kuitenkin loppuu lyhyeen auton sammuessa maantien varteen. Lähistöllä ei ole ketään, joten sankariemme täytyy kohdata Suomen suvi kaikessa arvaamattomuudessaan.

”Ajolähtö” on vauhdikas ja viihdyttävä koko perheen esitys, joka syntyi nuorten suomalaisten sirkustaiteilijoiden vastauksena COVID-19 -pandemian aiheuttamaan kulttuurityhjiöön. Esitys keräsi yli 1000 katsojaa viikon aikana Orimattilan Kyrön maneesille heinäkuussa 2020. Teosta vauhdittaa ryhmän omaperäinen huumori, joka ihastutti yleisöä niin, että moni tuli katsomaan esitystä toistamiseen. Ryhmän perusperiaatteisiin kuuluu se, että hauskanpito lavalla välittyy yleisöön.

Arctic Ensemble on suomalainen sirkusryhmä, joka perustettiin Sirkus Finlandian kiertueelle vuonna 2018. Monitaitoisen ryhmän maailman valloitusta on siivittänyt heidän lajinsa korealainen tuplakehto: dynaaminen ja lennokas ilma-akrobatialaji, joka on maailmalla harvinainen. Arctic Ensemble on esiintynyt mm. Japanissa, Englannissa ja Ranskassa, ja he ylsivät 30 parhaan joukkoon sekä saivat kunniamaininnan kansainvälisillä Online Circus Festivaleilla keväällä 2020.

Lavalla: Ada Forsberg, Anselmi Kaisanlahti, Armas Lintusaari, Orfeo Llewellyn, Minna Pulsa ja Linnea Purontaus

 

 Runoja ja teatteria

 

 net-akselimary2
AKSELI, JARI VAINIONKUKKA JA MARY, ELINA VARJOMÄKI, HALOSENNIEMI YMPÄRISTÖINEEN      KUVA KAPINA OY
 
 
Akseli Gallen-Kallela ja hänen vaimonsa Mary Gallén vierailevat Tuusulan Taiteiden yössä. Aikamatka kulttuurihistorialliseen Tuusulaan alkaa Halosenniemestä, jossa taiteilijapariskunnan voi tavata kauniissa puutarhassa keskustelemassa kultakauden taiteilijoista. Akselina ja Maryna tunnelmoivat KUTin näyttelijät Jari Vainionkukka ja Elina Varjomäki.
      
 
 
 
 

 Taidetta ja tarinoita

 

Pekka Jylhä

PEKKA JYLHÄ, AURINGONSILTA, RYKMENTINPUISTO

 

Pienet tarinat, haaveet, kokemukset,  runot,  unet...

Joskus myös työprosessi vie mukana uusiin seikkailuihin.

Annan teoksen itse löytää omat muotonsa ja

parhaimmillaan teos vie minua enkä minä teosta.

Prosessin hitaus antaa mahdollisuuden kuunnella  teosta.

Ja se mahdollistaa löytämään materiaalin tai välineen, joka parhaiten välittäisi

ajatuksen.

 https://pekkajylha.fi/

 

 

Albert_Gebhard 
ALBERT GEBHARD, TYTTÖ JA KEINUTUOLI,  HALOSENNIEMI      KUVA: K.H.RENLUNDIN MUSEO, KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAMUSE0 

 

 Halosenniemen näyttely "Piirustuskoulusta maailmalle" esittelee kultakauden taiteilijoiden Pekka Halosen ja Albert Gebhardin teoksia yhteisiltä opiskeluajoilta lähtien myöhäisempien vuosien piirroksiin ja maalauksiin.  Gebhard kuvasi realistisesti Halosen tavoin tavallisen kansan elämää sekä suomalaista maisemaa. Gebhard oli myös taidokas piirtäjä ja suosittu muotokuvamaalari. Näyttelyssä olevat Gebhardin teokset tulevat suureksi osaksi yksityiskokoelmista ja ne ovat olleet harvoin julkisesti esillä.

Pekka Halonen (1865–1933) ystävystyi Toholammilta, läheltä Kokkolaa kotoisin olevan Albert Gebhardin (1869–1937) kanssa Helsingissä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa taideopintojen alkuvaiheessa 1880-luvun loppupuolella. Gebhard oli Halosta hieman nuorempi, mutta teknisesti edistyneempi ja hän auttoi ystäväänsä monissa piirustusteknisissä ongelmissa.

 

 

 

 Tove_Jansson
TOVE JANSSON, SININEN HYASINTTI,1939,ÖLJY   KUVA: MOOMIN CHARACTAERS

Muumeja ja maalauksia – Tove Janssonin maailma
Jansson oli kuvittaja, taidemaalari ja kirjailija. Kaikkien tuntemaksi hän tuli muumikirjojensa kautta 1940-luvulta alkaen. Ensimmäistä muumikirjaansa "Muumipeikko ja suuri tuhotulva" (1945) hän aloitti jo talvisodan aikana. Muumimaailman viehätys liittyy muumien leppoisaan ja humaaniin maailmankuvaan. Taidemaalarina Jansson liikkui värikkään ranskalaisen modernismin jalanjäljillä.

Tove Jansson (1914–2001) syntyi boheemiin taiteilijaperheeseen. Isä Viktor Jansson oli kuvanveistäjä ja ruotsalaissyntyinen äiti Signe Hammarsten-Jansson piirustuksen opettaja ja kuvittaja. Nuori Tove Jansson halusi taidemaalariksi ja opiskeli 1930-luvulla ensin Ateneumin taidekoulussa ja myöhemmin Vapaassa taidekoulussa. Taideopinnot täydentyivät vielä Pariisissa keväällä 1938. Bretagnessa syntyi kesällä hieno asetelma Sininen hyasintti, joka sai hyvät arviot näyttelyissä. Kesällä 1944 löytyi Ullanlinnankadulta ateljeeasunto, joka pysyi kotina menestyksenkin vuosina. Erkkolan näyttelyssä on Janssonin maalauksia 1930–40-luvuilta: asetelmia, kaupunkiaiheita ja muotokuvia.

Muumien luoja

Kuvittajan ura alkoi, kun Tove Jansson sai ensimmäisen piirustuksensa julkaistuksi Garm-pilalehdessä vuonna 1929. 16-vuotiaana hän aloitti kuvittajan ja mainospiirtäjän opinnot Tukholman taideteollisessa oppilaitoksessa. Tukholman ajoilta alta on varhaisin tarina muumipeikosta. Toven eno kertoi muumipeikon puhaltavan kylmää ilmaa niskaan, jos meni yöllä jääkaapille. Toisen tarinan mukaan Tove piirsi perheen kesäpaikan Pellingin ulkohuussin seinään kuvan muumi-peikon näköisestä maailman rumimmasta olennosta kiisteltyään veljensä kanssa filosofi Kantista.

Tove Jansson tasapainoili kuvittajan päivätyön ja taidemaalarin uran välillä 1940-luvulta lähtien. Kuvittaminen liittyi saumattomasti kirjoittamiseen sekä sarjakuvataiteilijan uran luomi-seen Lontoossa 1950-luvulla. Hän kirjoitti ja kuvitti kaikki muumikirjansa, mutta sarjakuvissa Lars-veli auttoi ensin teksteissä ja sitten myös piirtämisessä. Erkkolan näyttelyssä nähdään kuvituksia muun muassa kirjoihin Näkymätön lapsi (1962), Muumipappa ja meri (1965), Muumilaakson marraskuu (1970) sekä J. R. R. Tolkienin Lohikäärmevuori-kirjaan (1962)

 

 

1(1)

VENNY SOLDAN-BROFELDT, PIKKU-MAJA, LUONNOS, TUSSI       KUVA: SAARA NYMAN /JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEO 

Taiteilijapariskunta Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin entisessä kotitalossa Tuusulanjärven rannalla voi tutustua
kirjailijan ja kuvataiteilijan elämäntyöhön näyttelyssä Minkä mitäkin Aholasta.

Kaunista ja käytännöllistä – Venny Soldan-Brofeldt kodin suunnittelijana
Näyttelyssä kerrotaan Soldan-Brofeldtin ajatuksista kodin suunnittelusta, sekä taidekäsityöstä. Esille tuodaan lisäksi hänen useita luonnoksiaan huonekaluista, ryijyistä, seinävaatteista ja jopa kokonaisista rakennuksista. Näyttely onkin oiva tilaisuus hakea vinkkejä kodin sisustamiseen, sekä nähdä tuntemattomampi puoli tästä lahjakkaasta taiteilijasta!

 
 
Henna Karekari 
HENNA KAREKARI, MAKEUPARTIST - TYÖNÄYTÖS JA NÄYTTELY, GUSTAVELUND
 
Henna Karekari, Tuusulasta lähtöisin oleva  meikkaajamaskeeraaja toimii fantasia-  ja teatterimeikkien sekä monenlaisten naamiointitöiden parissa. Hänen erityinen mielenkiintonsa maskeerauksessa on tunteiden ja ajatusten ilmaiseminen visuaalisesti. Henna Karekari näkee maskeerauksen maalaustaiteena, jossa ihminen toimii kanvaasina.
Työssään hän pyrkii korostamaan malliensa persoonallisia piirteitä ja tuomaan jokaisen uniikin kauneuden esiin. Maskeerauksiinsa hän hakee inspiraatiota niin teatterin parista, kuin muotimaailman editorial meikeistä.

 
 
 
Dmitri Zudov _kuva
 DMITRI ZUDOV TAIDEMAALARI, TAIDETIETOVISA, VANHA KUNNANTALO
 
 

Taidetietovisa, jossa voi myös arvailla

Kuka keksi rakkauden eikun siis öljyvärimaalauksen? Miksi renessanssi syntyi juuri Saapasmaassa, entäpä mistä ikivanha ikonitaide oikein onkaan kotoisin? Mitä kaikkea ihmettä ja kummaa piileekään monien huipputaideteosten takana, 5G-verkko? Tervetuloa Tuusulan Taiteiden Yön Taidehistoriavisaan pitämään hauskaa, sivistymään ja voittamaan paikka auringossa! Visailuisäntänä taidemaalari Dmitri Zudov. Palkintona omavalintainen kurssi Tuusulan opistossa lukuvuonna 2020-2021, mikäli kurssilla on vapaita paikkoja.
 
 

Screenshot_2020-07-24 Virpi Mäkisen akustoivaa taidetta Aulagalleriassa 3 7 -31 8 30 08 2020 - Gustavelund

VALON HETKIÄ JA VAPAUDEN -NÄYTTELY, GUSTAVELUND

Virpi Mäkisen akustoivaa taidetta on esillä Gustavelundin aulagalleriassa ja Tuusulan asuntomessuilla messukodeissa Duplio Tynell ja Kastellin Kuori.

 

 

 Designia, arkkitehtuuria

 

 HKMS000005_km002zhm-3-1024x748
 AINOLA

Ainolan arkkitehtuuri

Ainolan päärakennuksen suunnitteli Lars Sonck (1870-1956), joka oli yksi aikansa nimekkäimmistä nuorista suomalaisista arkkitehdeista. Hän on ennen kaikkea tunnettu jugend-tyylisistä kirkoistaan ja julkisista rakennuksistaan, mutta suunnitteli uransa aikana myös kymmeniä puuhuviloita. Ensimmäisen huvilansa Sonck suunnitteli jo opiskeluaikanaan vuonna 1893 ja viimeisen vuonna 1945 ystävälleen säveltäjä Uuno Klamille.

On usein pohdittu, miksi Ainolan suunnittelijaksi ei kutsuttu Eliel Saarista, Sibeliuksen ikätoveria ja hyvää ystävää jo vuosien takaa. Luultavasti viisi vuotta nuorempi Lars Sonck valikoitui arkkitehdiksi sen vuoksi, että hänen suunnittelemansa hirsihuvila Vårbacka eli Villa Enckell (nykyinen Villa Cooper) Järvenpäässä oli juuri valmistunut lähistölle ja sen rakennuttaja Gösta Enckell olisi näin ollen toiminut suosittelijana.

Ainola poikkeaa Sonckin aiemmista, kansanrakentamisesta aiheita ottaneista hirsihuviloista siinä, että Ainolassa perinteisiin rakennustyyleihin viittaavat ainoastaan länsipuolen ja eteläpäädyn pyöröhirsiset pitkänurkille salvotut parvekkeet sekä niiden luhtimaiset aukotukset. Erikokoiset ruudutetut ikkunat tummanvihreine vuorilautoineen sekä monimuotoinen katto viittaavat jo selkeästi jugendiin.

Ainolan puutarha

Ainolaan perustettiin hyötytarha heti muuttoa seuraavana keväänä. Kasvimaat laajenivat vuosien mittaan käsittämään koko talon edustalla olevan noin sadan metrin mittaisen alueen.

Hyötytarha toi omavaraisuuden hedelmien, marjojen ja vihannesten suhteen. Ainolassa kasvatettiin vihanneksia perunoista parsaan. Puutarhan etelänurkassa sijaitsi runsaan tomaattisadon vuosittain tuonut kasvihuone.

Puutarhan lämpimässä Rapalloksi kutsutussa eteläosassa on hautapaikka, jonne Jean Sibelius haudattiin syksyllä 1957  ja Aino Sibelius keväällä 1969. Harkitun askeettisen pronssisen hautapaaden suunnitteli vävy Aulis Blomstedt. Paaden pinta muistuttaa märkänä Tuusulanjärven pintaa, joka oli säveltäjälle mieluinen.

 

 

Screenshot_2020-07-24 Modern Historic 1900-näyttely 01 09 2020 - Gustavelund
MODERN HISTORIC 1900-NÄYTTELY, GUSTAVELUND

Modern Historic 1900 -kokoelma koostuu Antti J. Kallion kokoamasta valikoimasta suomalaisia huonekaluja, joiden tarina poikkeaa tutuista sankaritarinoista

 

 Perinteisiä taitoja

 

 


 

Ohjelmaa koskevat tiedustelut ja yhteydenotot

tuusulantaiteidenyo@gmail.com

tai 040 732 5650