TIETOJA OHJELMASTA JA ESIINTYJISTÄ

Tuusulan Taiteiden Yössä, Tuusulanjärven mahtavissa rantamaisemissa luovat aitoa Taiteiden yö-tunnelmaa sekä esiintyjät että yleisö. Taiteiden yön kulkijat voivat pitkällä taipaleella valita oman Taiteiden yön toteutuksensa monenlaisista ohjelmista, elämyksistä ja tunnelmista.  Yleisölle tarjoutuu myös useita osallistumismahdollisuuksia yleisökeskusteluista yhteislauluihin, paneelikeskusteluista pajapöytiin. Taiteiden yön alkutahdit kuullaan etkoilla Hyrylän torin iloisessa lasten ja perheiden konsertissa jo ennen, kuin tapahtuma virallisesti alkaa kello 18.00.

Tuusulan Taiteiden Yön järjestää Tuusulan Taiteiden Yö ry yhteistyössä Tuusulan kunnan kulttuuritoimen kanssa.

Tiedotteissa olevat kuvat ovat median vapaasti käytettävissä. Kuvaajan nimi on mainittava niiden kuvien kohdalla, joissa se on esillä.

 

Koko perheen tapahtuma

Mimmi2Verkko51

Mimmi-lehmä ja Varis (Elina Varjomäki ja Jari Vainionkukka)

Mimmi2Verkko69

Mimmi-lehmä ja Varis ja säveltäjä-muusikko Jussi (Elina Varjomäki, Jari Vainionkukka ja Jussi Hongisto)

Hyrylän tori

 

 

 Mykkäfilmejä, lyhytfilmejä, keskusteluja

 Björn Soldan

 Björn Soldan, elokuvantekijä kalliolla Toskassa 1930-luvulla        Yksityiskokoelma, Björn Soldan-kokoelma

 Ahola, Gustavelund

http://www.ristojarvaseura.fi/tervanpoltosta-rocky-vieen-itsenaisen-suomen-lyhytelokuvia/

Ville_Suhonen_01

Ville Suhonen, elokuvaohjaaja   Tervanpoltosta Rocky VI:een-juhlasarjan yleisökeskustelua, elokuvaesittelyjä

Gustavelund

Ville Suhonen (s. 1964) on helsinkiläissyntyinen, nykyään Vihdissä  asuva, elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija. Vuodesta 1985 alkaen hän on ohjannut ja kirjoittanut yli 30 elokuvaa, mm. koko perheen menestyselokuvat Poika ja ilves (1998)  ja Metsän tarina (2012) sekä palkitut dokumentit Ompelijatar  (2015) ja Jäämarssi – Suomen matka-opas 1941-42 (2011).

Ville Suhoselta on ilmestynyt kolme nuorten romaania, yksi lasten kuvakirja, luontokirja Metsän tarina, historiallinen elämäkerta Ompelijatar – Martta Koskisen kuolema ja elämä sekä viimeisimpänä luontokirja Sammalhuone.

Ville Suhonen toimii Risto Jarva -seuran puheenjohtajana.

Linkki Tuusulan Taiteiden Yössä esitettävien lyhytelokuvien esittelyyn: http://www.ristojarvaseura.fi/tervanpoltosta-rocky-vieen-itsenaisen-suomen-lyhytelokuvia/

 

 

Maria Ruotsala kuva

Maria Ruotsala   Hyper Sensitive -elokuva                                   Kuva Jaanis Kerkis

                        Making Of -tarinoita elokuvan teosta

Gustavelund

Elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja Maria Ruotsala

Linkit elokuvan arvosteluihin: Hyper Sensitive TS    Hyper Sensitive Fränti, arvostelu

 Hyper Sensitive, juliste

 Hyper Sensitive -lyhytelokuva, tekstitys suomeksi 1993

 

 

 Poster Nimmer_v022_kleine_res

Lieven Vanhove   Nimmer -lyhytelokuva, sanaton

Gustavelund

Lieven Vanhove elokuvaohjaaja, editoija, digitaalisen aineiston käsittelijä, IT teknikko

 http://www.lievenvanhove.be/?page_id=378

 http://www.lievenvanhove.be/nimmer/PressKit.rar

 http://www.lievenvanhove.be/nimmer/MP4/Nimmer_Trailer_Final.mp4

 

 

Teatteria, runoa, draamaa

Anne Nielsen  ja Monna Relander

Anne Nielsen, näyttelijä, laulaja ja Monna Relander, pianisti  Vuosisadan rakkauslaulu

Vanha kunnantalo, Aino-sali

Runo- ja lauluesitys Märta Tikkasen teoksen Vuosisadan rakkaustarina pohjalta

Sävellykset Toni Edelman

Runot Märta Tikkanen

Suomennokset Eila Pennanen ja Liisa Ryömä

 

 

 bannerituusula

 Mna & Co 4.48 Psykoosi

 Tuuskoto

 Tuhansien neliöiden laitostilassa liikkuva esitystaideteos K-15

 Ohjaus Minna Lund

 Lisätietoja produktiosta Www.448psykoosi.fi

 

 

Eeva Pöyliö

Eeva Pöyliö, lausuntataiteilija   Epätavallistako -runomonologi

Erkkola

Lausuntaesitys inhimillisyydestä, naiseudesta, luopumisesta ja toivosta. Ohjaus Ville Mustonen

 

 

Musiikkia, musiikkia

 Definetely Too Late Blues Band  jpg

Definetely Too Late Blues Band soittaa svengibluesia on yksi kahdenkymmenen vuoden kokemuksella.

Onnela

 

 

happoradio

Happoradio

Krapi

 

 

Lauri Schreck

 Lauri Schreck, kanteleensoittaja, multi-instrumentalisti esittää modernia kantelemusiikkia

Halosenniemi

 

 

 Pienta Saatoa

Pientä Säätöä yhdistelee rytmillistä musiikkia bluesista rockiin.

Gustavelund

Laulu Terhi Ylikoski ja Anja Veck

Kitara Outi Ampuja

Basso Marko Ampuja

Koskettimet Raine Ampuja

Rummut Juho Kaskinen

 

 

lee-angel-1

Lee Angel esittää akustista musiikkia elektronisilla elementeillä maustettuna.                    Kuva Janica Lönn

Gustavelund

 

 

 Gustav Nyström kuva Kari Kohvakka

Gustav Nyström   Sattuma ja Kohtalo-pianokonsertti                                                    Kuva Kari Kohvakka

Vanha kunnantalo

Gustav Nyström, pianisti ja säveltäjä, valmistui Sibelius-Akatemiasta keväällä 2012. Nykyään hän työskentelee erilaisten taiteellisten projektien kanssa residensseissä Euroopassa. Hän tekee myös opetustöitä, säestyksiä ja konsertteja Suomessa.

Gustav Nyström esittää Brahmsin kuusi pianokappaletta op. 118 ja kaksi improvisaatiota

Ensimmäinen improvisaatio on perinteistä yksinkertaista musiikkia. Sävellajit ja tahtilajit määräytyät konsertissa noppia heittämällä.

Johannes Brahmsin kuusi pianokappaletta ovat täynnä elämää. On mietiskelevää pysähtyneisyyttä, suurta rakkautta, kohtalokasta taistelua ja vaipumista masennukseen.
Konsertti loppuu radikaaliin improvisaatioon. Noppia heittämällä muodostuu erikoisia sointuja ja monimutkaisia rytmisiä ilmiöitä.

 

 

altti ja teemu taiteiden yössä 2017

Local Artist

Krapi

 

 

 Alex Ikonen kuva Kari Kohvakka

Alex Ikonen  Suomalaisia ikivihreitä covereita, funkia ja soulia                               Kuva Kari Kohvakka

Onnela

Alexin bändinä tällä kertaa Tanssitaanko ensin?

 

 

Marraskuu  Antti Kallio,Studio Verstas Oy

Marraskuu                                                                                                    Kuva Antti Kallio / Studio Verstas Oy

Gustavelund

 

 

 Redhill Rats

Redhill Rats – folkrockia ja asennetta 

Onnela

Redhill Ratsin folkrock on menevää mutta ei kosiskelevaa. Se on herkkää mutta ei hempeilevää. Ratsit soittavat juuri sellaista musiikkia mitä he itse haluavat soittaa ja kuunnella. Kiinnostavia löytöjä rockmusiikin varjoisilta kujilta. Ei päivän hittejä, ei puhki kulutettua nostalgiaa. 

Redhill Rats aloitti viime vuosituhannella melko puhtaana irkkubändinä. Aluksi vähän kuin Dubliners, myöhemmin vähän kuin Pogues. Ja kun soitinvalikoimaan oli lisätty sähkökitara, sähköbasso ja rumpusetti, soitto laajeni luontevasti laajemmalle folkrockiin. Sillä tiellä ollaan nyt. 

Suuri osa biiseistä on bändin omaa tuotantoa, mutta yksikään laulu ei pääse keikkalistalle – saati levylle – vai sillä perusteella, että se on itse tehty. Biisin pitää olla yhtä hyvä kuin bändin huolella valitsemat coverit. Ratsien kolme lauluntekijää joutuvat kilpailemaan Dylanin, Van Morrisonin, Nick Lowen, Richard Thompsonin, Tom Waitsin ja Ryan Adamsin kaltaisten artistien kanssa pääsystä Rats-rotaatioon. 

Rats-sointi on puhdas ja väkevä. Bändin lauluvoima herättää kunnioitusta, kolmeääniset stemmat soivat komeasti. 

Redhill Ratsin alati laajenevassa ohjelmistossa on toistasataa biisiä. Niistä valitaan kullekin keikalle sopivimmat ja mielenkiintoisimmat. Kun yleisö rupeaa tanssimaan, se on hienoa. Aivan yhtä hienoa on se, kun yleisö istuu hiljaa ja kuuntelee. 

Redhill Rats on julkaissut kolme albumia: Cold Haily Windy Night (2004), Some Heroes (2008) ja Cape Wolf (2012). Neljäs levy on työn alla, sen on määrä valmistua ensi syksynä.

https://www.youtube.com/watch?v=MUpkryfWAOk
https://www.youtube.com/watch?v=mLZvofgzpy0

http://www.redhillrats.net/

Teksti: Ilkka Ranta-aho

 

 

Designia, arkkitehtuuria, muotia

janikaiirokuva 

Laura Hurme  Trash Fashion -muotinäytös yleisön joukossa

Erkkolan ja Onnelan tienoot

Olen Tuusulasta kotoisin oleva 25-vuotias vaatetusalan muotoilun opiskelija ja parturi-kampaaja. Toteutan ammattikorkeakoulun opinnäytetyönäni Tuusulan Taiteiden Yöhön vaeltavan kierrätysmuotinäytöksen. Kaikki esiteltävät asut on valmistettu kierrätysasuja muokkaamalla. Asut ja materiaalit niiden muokkaamiseen olen saanut kierrätyskeskus Etapista.

Jokaisessa asussa on uniikkina yksityiskohtana Tuusulanjärven taiteilijoiden teoksista inspiroitunut tilkkumaalaustyö. Olen jo jonkin aikaa ollut kiinnostunut tilkkumaalauksesta tekniikkan, ja Taiteiden yö oli loistava tilaisuus päästä hyödyntämään tekstiilinmuokkausta, jossa kiehtoo etenkin zero waste -ajattelutapa.

Haluan esityksellä tuoda taiteen ihmisten luokse ja herättää ajatuksia vaatekulutuksesta.

Hurmeen työn etenemistä voit seurata Instagramissa tililtä luovahurmos

 

 

 Taidetta ja tarinoita 

_SAH0474

Maria Mustonen   Taidetta pintaa syvemmällä

Gustavelund

Olen Maria Mustonen, kolmekymppinen tatuointitaiteilija. Taiteesta olen ollut kiinnostunut ihan lapsesta saakka, sekä sen katselemisesta, -että tekemisestä.

Tatuoin ensimmäistä kertaa vuonna 2010, kun mieheni  Archien sormitatuointeja piti vahvistaa, siitä kipinä jäi ja pikku hiljaa pääpaino kauneusalalta kallistui tatuointien puolelle mieheni opastuksella ja rohkaisulla.

Tatuoinneissa ehdottomasti parasta on asiakkaan kanssa yhteistyönä luotu yksilöllinen kuva, josta tulee pysyvä osa toisen elämää ja ihoa, sekä tarinat niiden takana. Tatuointeja otetaan iloon, suruun, toipumiseen muistoksi, tai ihan muuten vain ja kaikki syyt ovat yhtä tärkeitä. Se on vastuu ja luottamuksen osoitus josta olen kiitollinen jokaiselle asiakkaalleni.

Aiheina tällä hetkellä eniten kiehtovat naiselliset, korumaiset, herkät, ja luonnonläheiset teemat joissa yksityiskohdat ja kehon muodot herättävät kuvan eloon.

Parasta tässä alassa on kuitenkin se, ettei ole koskaan valmis, vaan aina on opittavaa. Jokainen aihe on erilainen, jokainen iho, ja persoona on erilainen. 

 

 _SAH0477

Archie Mustonen   Taidetta pintaa syvemmällä

Gustavelund

Archie Mustonen, neljäkymmentäkahdeksan, tatuointitaiteilija. 

Taide merkitsee minulle kaikkea. Taiteen voi nähdä niin maalauksissa, veistoksissa, graffiteissa, musiikissa kuin ihmisen kasvoissa, luonnossa, luonnon omina veistoksina.

Liian suppea-alainen taiteen kategorioiminen on ollut minulle aina punainen vaate. Taiteen täytyy herättää tunteita.

Jo pari vuotiaana mieluummin piirsin kuin puhuin. Värikynät seurasivat minua joka paikkaan. Kouluaika meni lähinnä piirtämiseen ja maalaamiseen kuin muuhun opiskeluun.

Olin viisitoista, kun pääsin/jouduin tatuoimaan koulukaveria.

Siitä syntyi halu kehittyä tatuoijaksi. Pitkän työuran taustalla oli tatuoiminen tapa päästä nollaamaan stressi, huolet ja murheet unohtuivat kun tarttui koneeseen ja antoi käden tehdä työ. Nyt kun takana on lähes 30 tuhatta kuvaa ja 60-70tunnin työviikko,  se palo elää edelleen sisällä, täydellä liekillä. 

Tatuoinnin upeus ja haaste syntyy siitä, että jokainen iho on erilainen kangas, kankaan takana on IHMINEN ja hänen elämäntarinansa. Tatuointi ei ole vain mustetta iholla, vaan se voi olla parantumiskeino surun hetkellä, muisto ilosta ja onnesta. Voitonmerkki erosta selviämiseen,  tai palkinto opintojen päättymiseen jne. Ja kun minä saan kunnian tehdä pysyvää taidetta asiakkailleni, vetää se nöyräksi ja tulee aina pitämään mielen nöyränä. En ole koskaan valmis, on vain mahdollisuus parantaa suoritustaan tatuoinnista toiseen.

 

 

 

 Äni J press

 Äni J   My Rosy Road-näyttely                                                                          

Gustavelund

Äni Jaatinen on Tuusulassa syntynyt helsinkiläinen kuvataiteilija ja graafinen suunnittelija, joka tekee mm. livekuvituksia, sarjakuvia ja taideteoksia. Taiteiden yössä on hänen esikoisnäyttelynsä My Rosy Road, joka on aiemmin ollut esillä Helsingissä ja Oulussa ja josta on myös kirjoitettu paljon mediassa.

 
Graafisessa sarjakuvanovellissa "My Rosy Road" Äni käsittelee traagista ja pysäyttävää tapahtumaa, joka muutti hänen elämänsä ja lähes päätti sen. 
Teoksessa ja näyttelyssä kuvataan tunteita ja kokemuksia siitä, millaista oli kokea vakava aivosairaus - menettää kaikki kykynsä normaaliin elämään ja saada ne takaisin. 

My Rosy Road on tarina, ei niin ruusuisesta tiestä, joka johti uniikkiin kokemukseen ja lopulta elämän positiiviseen käännekohtaan, jota teokset tuovat esiin monin eri tavoin.
Esillä on sarjakuva, graafisia veistoksia ja henkilökohtaisia maalauksia.
 
 
 
DSC_9163  

Tom Kalima   Hetken lumoa-runokokoelma ja valokuvanäyttely

Onnela


Hetken lumo on Tom Kaliman uusi runokokoelma, joka käsittelee aikaa ja hetkiä. Runoja lukevat keravalaisnäyttelijät Ulla-Sisko ja Simo Tamminen.
Kaliman runoissa pysäytetään kello, sillä ihmiselle aika ei ole vain kronologinen jana, jossa kuljetaan. Kun hidastaa, toisenlainen aika tulee luo, se, jolla on hetkiä taskuissaan. Nämä hetket tekevät ihmisistä, mitä he oikeasti ovat. Sen jälkeen maisemakaan ei enää ole kaunis tai ruma, vaan selfie sinusta tarkoituksen sylissä.
Onnelassa on nähtävillä myös kokoelmaan liittyviä Tom Kaliman ottavia kuvia. Myös niissä aika pysähtyy ja hetket asettuvat mystisesti päällekkäin.
Esityksen kesto on noin puoli tuntia,
(jos tarvitset lisää tekstiä, alla on lisää, jonka voi tietenkin jättää pois)
Tom Kalimaon tuusulalainen runoilija, jonka edellinen kokoelma oli Peilistä katsoo varis. Myös siitä järjestettiin esitys Tuusulan Taiteiden Yössä.

 

 

MarttaWendelin_kuvitusAnniSwanin_SaraJaSarriMatkustavat_kirjan_kanteen_kuva_Tuusulantaidemuseo

 

Rakastettu Martta Wendelin – Nainen, kuvittaja ja taiteilija

125 vuotta Martta Wendelinin syntymästä 5.6.-16.9.2018

Kuka oli nainen kuviensa takana? Taiteilijakoti Erkkolan kesänäyttelyssä etsitään Martta Wendeliniä hänen kuvitustensa luomien mielikuvien takaa. Suomalaisen kodin ja luonnon idyllin kuvaajana tunnettu Wendelin ei elänytkään yhtä onnellista ja perhekeskeistä elämää kuin hänen kuvansa antavat ymmärtää. Itsenäisen työtätekevän naisen rooli oli harvan valinta 1900-luvun alkupuolella, jolloin perheen perustaminen ja kodin hoitaminen oli usein naisen päätyönä. Wendelin tasapainoili myös kuvittajan ja taidemaalarin työroolien välillä. Unelma taidemaalarin työstä kantoi läpi elämän. Haave omasta kodista eli pitkään ja se toteutui Tuusulassa sodan jälkeen 1940-luvulla. 

Näyttelyssä on esillä ensi kertaa useita taideteoksia yksityisistä ja museoiden kokoelmista 1910-luvulta 1960-luvulle asti. Wendelinin originaalikuvitukset ovat yksityisistä tai museon omasta kokoelmasta. Näyttelyssä on esillä vanhojen valokuvien lisäksi taiteilijaan liittyviä alkuperäisesineitä alkaen nuoruuden päiväkirjasta aina taidekirjoihin asti. 

Taideopiskelijasta kuvittajaksi

Martta Wendelin syntyi Kotkan Karhulassa 23.11.1893 sahanhoitaja Wilhelm Wendelinin ja hänen vaimonsa Idan perheeseen. Martta pääsi ylioppilaaksi keväällä 1910, ja perhe muutti Helsinkiin samana syksynä. Wendelin aloitti opintonsa 17-vuotiaana Helsingin yliopiston piirustussalilla. Opettajana oli arvostettu taidemaalari Eero Järnefelt. Wendelinin muotokuvissa on nähty järnefeltläisen miljöömuotokuvan vaikutusta.

Kirjailija Anni Swan hankki Wendelinillle ensimmäiset kuvitustyöt vuonna 1918. Työura alkoi kuvittajana WSOY:llä Porvoossa tammikuussa 1919. Näytetöinä hänellä oli art nouveau -tyyliset akvarellit, jotka vuonna 1921 julkaistiin Kultaisilta päiviltä -nimisenä kirjana. Esimieheksi tuli vuonna 1921 taidemaalari Akseli Gallen-Kallela, joka kannusti nuorta kuvittajaa myös maalaamaan.

Martta Wendelin muutti Porvoosta kesän lopulla 1925 Helsinkiin. Maalaustaide kiinnosti ja hän osallistui taidenäyttelyihin 1920–30-luvuilla. Gallen-Kallelan kautta Wendelin sai muotokuvien kopiointitehtäviä. Elanto tuli kuvitustöistä, etenkin Kotiliesien ja nuortenromaanien kansikuvista ja postikorteista.

Maalausmatkoilla

Martta Wendelinin unelma ulkomaanmatkasta toteutui kesällä 1927. Maalauksia kuten Vedenkantajatyttö (öljy 1927) ja luonnoksia syntyi Italiassa Roomassa ja Taorminassa. Kuvitustaiteeseenkin välittyi matkan tunnelmia kuten Anni Swanin nuortenkirjaan Sara ja Sarri matkustavat (1937).  1930-luvulla Wendelin lähti aina kesäisin maalausretkille eri puolille Suomea etsien aiheita kuvituksiin. Kesällä 1937 hän etsi malleiksi kolttasaamelaisia Lapissa Petsamon Kolttakönkään miljöössä. Wendelin tutustui Helena Titoffiin, josta tuli taiteilijalle malli ja myöhemmin kasvattitytär.

 Tuusulassa 1937–1986

Martta Wendelin asui Tuusulassa Syvärannan täysihoitolassa talven 1937–38.  Lyhyestä vierailusta tulikin elämän pituinen – Wendelin sai Tuusulassa oman kodin, perheen ja laajan ystäväpiirin.

Keväällä 1938 hän vuokrasi Suopellon huvilan Rantatien varrelta. Puutarhanhoidosta tuli tärkeä harrastus. Suopelto puutarhoineen ja Tuomalan kylän näkymät tulivat aiheiksi kuvituksiin ja maalauksiin.  Wendelinin suunnittelema taiteilijakoti valmistui vuonna 1947 Annivaaraan. Kuvitustyöt vähenivät 1950-luvulla, ja Wendelin palasi maalaustaiteeseen. Vuonna 1977 hän lahjoitti noin 2 000 alkuperäiskuvitustaan Tuusulan kunnalle. Taiteilija kuoli vuonna 1986, ja hänet on haudattu Annivaaran kodin pihapiiriin.

 

 

IMG_20180427_113247 

Talonpojista taiteilijoiksi-näyttely

Halosenniemi

Talonpojista taiteilijoiksi

 - Pekka, Antti, Eemil, Heikki ja Arttu Halonen

Halosenniemen kesänäyttelyssä on mukana Halosten laajasta taiteilijasuvusta viisi taiteilijaa: veljekset Pekka, Antti ja Heikki sekä heidän serkkunsa, veljekset Eemil ja Arttu. He kaikki olivat Suomen taiteilijoiden eturivissä 1800-luvun lopulta lähtien. "Talonpojista taiteilijoiksi" -näyttelyssä on esillä maalaustaidetta, kuvanveistoa, musiikkia ja taidevalantaa. Halosten taideilmaisulle on yhteistä vankka suomalaisuuden leima ja kansallisen kuvaston rakentaminen. Kansankuvauksen ja suomalaisen maiseman tulkinnassa on talonpoikaisjuurien myötä omakohtaista aitoutta – ihmiset kuvataan todellisiksi kansanihmisiksi ja maisemista voi aistia maanviljelijän kunnioittavan ja tasapainoisen suhteen elinympäristöön sekä syvän luonnonrakkauden.

Halosten taiteilijavesat kasvoivat samassa pihapiirissä – Linnansalmen tilalla Pohjois-Savossa Lapinlahdella – vaatimattomissa olosuhteissa. Haloset tunnettiin hyvin edistysmielisinä, käsistään taitavina ja musikaalisina. Tiennäyttäjänä ja muiden rohkaisijana taiteen tielle oli Pekka Halonen. Hän aloitti opinnot Helsingissä Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1886 ja jatkoi opintoja myöhemmin vielä Pariisissa ja Italiassa. Taitelijana Pekka Halonen menestyi hyvin ja pystyi myöhemmin auttamaan niin veljiään kuin serkkujaankin heidän uransa alkutaipaleella ohjaten heitä oppiin muun muassa taiteilijatovereilleen.

Haloset olivat tiiviissä yhteydessä toisiinsa ja auttoivat toisiaan eri tavoin. Suurin ja vaikuttavin yhteistyö, johon kaikki näyttelyn taiteilijat ovat omalla tavallaan osallistuneet, on itse näyttelypaikka, Halosenniemen upea taiteilijahuvila. "Talonpojista taiteilijoiksi" -näyttelyssä tuodaan esille Halosten taiteellista tuotantoa – maalauksia, veistoksia ja luonnoksia. Esillä on tunnettuja maalauksia kuten Pekka Halosen "Kanteleensoittaja" (1892) ja "Viulunsoittaja" (1900), Antti Halosen "Katajia" (1910-luku) sekä Eemil Halosen veistos "Impi leikkaa hiuksiaan Väinämöisen kanteleen kieliksi" (1901).

Pekka Halonen (1965–1933) oli suvun ensimmäinen koulutettu taiteilija ja tuki sukulaistensa taiteellisia pyrkimyksiä. Pekka Halonen on Suomen kultakauden taiteen eturivin taitelijoita ja hänet tunnetaan erityisesti upeista maisemamaalauksistaan sekä vaikuttavista kansankuvauksistaan. Halosen rakkaus luontoon heräsi jo lapsuudessa Halosen äidin siirtäessä luontoa kunnioittavat arvonsa lapsilleen.

Antti Halonen (1870–1945) seurasi isoveljeään Pekkaa taiteilijan tiellä. Hän sai ensimmäisen perehdytyksen taiteeseen isoveljeltään, sittemmin opiskeli Akseli Gallen-Kallelan ja Eero Järnefeltin johdolla. Antti teki opintomatkoja muun muassa Saksaan ja Ranskaan. Hän suunnitteli rakennuksia ja toimi taitavana rakennusmestarina monissa rakennustöissä, joista tunnetuin on Pekka Halosen taiteilijakoti Halosenniemi.

Heikki Halonen (1882–1932) oli Pekka Halosen pikkuveli, joka niitti maailmalla kunniaa konserttiviulistina. Heikki oli 12-vuotiaasta lähtien kapellimestari Robert Kajanuksen suojatti, ja soitti myös hänen orkesterissaan Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Heikki esiintyi konserttisalien lisäksi myös usein Halosenniemen intiimeissä kotikonserteissa.

Eemil Halonen (1875–1950) oli Pekka Halosen serkku ja yksi Suomen tunnetuimmista kuvanveistäjistä. Hän opiskeli kuvanveistäjä Emil Wikströmin opissa. Hän on tullut tunnetuksi muun muassa suomalaista kansaa ja Kalevala-aiheita kuvaavista teoksistaan samoin kuin lukuisten merkkihenkilöiden muotokuvista sekä hautamuistomerkeistä. Eemil Halonen perusti veljensä Artun kanssa pronssivalimon Lapinlahdelle. Hän oli Suomen Kuvanveistäjäliiton puheenjohtajana 1940-luvulla.

Halosenniemen uuninsuuluukku, tekijä Arttu Halonen. Kuva Tarja KärkkäinenArttu Halonen (1885–1965) päätyi käsityökoulun kautta taideopintoihin ja kykeni matka-apurahan turvin opiskelemaan taidevalua ulkomailla. Ammattisalaisuutena pidetyn pronssinvalutaidon menetelmiä hän toi Keski-Euroopasta Suomeen ja perusti Lapinlahdelle taidevalimon. Siellä on valettu muun muassa Helsingin keskustan tunnetuimpiin patsaisiin kuuluva Felix Nylundin Kolme seppää. Arttu Halonen hallitsi myös veistotyöt sekä pakotus- ja taontatyöt.

Teksti Halosenniemen tutkija Johanna Rinta-aho

 

 Tanssi

Metsis

Metsälintu Pahkinen  Sisäinen linna

Kirkko

SISÄINEN LINNA - tanssiva luento 1500-luvun naismystikon elämäntyöstä

Teos on matka Àvilan Teresan elämään (1515 - 1582) Inkvisition hallitsemassa Espanjassa, jossa naiselle ei paljoa arvoa annettu. Poikkeuksellisen lahjakas Teresa valitsi nunnan elämän ja päätyi monien vaiheiden kautta kirkon merkittäväksi opettajaksi, jonka kirjoittamia kirjoja on käännetty useille kielille lukuisin painosmäärin. Hänen pääteostaan; Sisäinen Linna pidetään edelleen yhtenä kristillisen mystiikan merkittävimmistä teoksista. Ávilan Teresan merkittävin saavutus omana aikanaan oli naisten oikeus äänettömään rukoukseen - uskon hiljainen vallankumous.

Tanssiteos sisältää runsaasti Teresan tekstejä, joissa nykylukijankin silmin on poikkeuksellisen syvä suhde kehollisuuteen, sensuaalisuuteeen ja seksuaalisuuteen. Kuulusan mystikon elämäntarinan lisäksi, katsoja pääsee teoksen kautta tutustumaan Teresan johdattelemana omaan sisäiseen linnaansa, seitsemään sielun asuntoon.

Koreografia, konsepti ja tanssi: Metsälintu Pahkin Valo- ja äänisuunnittelu: Severi Haapala Vierailija/ Ristin Johannes: Tomi Alatalo Gregoriaaaninen kirkkolaulu: Tuula Saarensola

 

 

 
 
 

Ohjelmaa koskevat tiedustelut ja yhteydenotot

tuusulantaiteidenyo@gmail.com

tai 040 732 5650